Kilpailu valikoitui kalenteriin ajankohdan vuoksi, sillä
Mallorcalta oltiin hyvin palauduttu ja yli 2kk. kisatauko triathlonissa ennen
Joroisten SM-puolimatkaa tuntui pitkältä. Niinpä suuntasin Himokselle!
Lähtökohdat kisaan olivat hyvät, sillä edeltävät viikot
olivat menneet treenien osalta hyvin vaikka ilma täällä Oulun seudulla ei aina
treeniä tukenut. Reilusti alle +10 astetta ja vesisade oli useamman päivän
teema edeltävillä viikoilla. Luonnonveteen uimaankin joutui hieman itsensä
pakottaa pari päivää ennen Himoksen reissua, olihan se kylmää!
Himokselle suunnattiin seurakaverini Johannan kanssa heti
perjantaina aamupäivästä. Saimme mökin ihan Himos Centerin vierestä ja kovasti
tuuletettiin, kun mökki oli yllätykseksemme ihan kisakeskuksen kyljessä… Mutta
hetki mökkiin saapumisemme jälkeen alkoi paikalle pöristä amerikan rautoja,
hiljaisuus katkesi kaasutukseen ja biletykseen –kunnon älämölöön. Mietimme
mitehän tässä ensi yönä nukutaan!?
Illalla kävimme verralenkin jälkeen ilmoittautumassa ja
tutustumassa uinti –sekä vaihtoalueeseen. Alkuun vaikutti sokkeloiselta, mutta
kyllä se siitä alkoi hahmottua, kun muiden tuttavien ja seurakavereiden kanssa
sitä tsuumailtiin.
Päivällisen jälkeen mökille ja nukkumaan korvatulpat
korvissa. Yllättäen sainkin nukuttua vaikka aikamoiset zembalot tutuivat olevan
naapurimökeissä menossa, onneksi meidän paritalomökin toinen puoli oli ilman
asukkaita. Vaikka tiellä joka kulki 2metriä makkarin nurkalta, kaasuteltiin
välillä aikamoisella ”veekasilla”:(
Aamu valkeni ja olo oli yllättävän virkeä! Siinä kävimme
seurailemassa ELITE-sarjan lähtöä ja uintia sekä pyörälle lähtöä.
Kisakamppeet mökiltä, lähtöpaikka valmiiksi ja kisainfon
jälkeen verraa melko virkistävässä vedessä. Onneksi olin ottanut vesipulloon
lämmintä vettä, jolla verran jälkeen lämmittelin varpaat ja sormet J
Lähtö!
Klo. 11:00 satarttasi age group ryhmä, jossa oli kaikki
miehet ja naiset aina 45-vuotisiin saakka eli arviolta n. 130 kilpailijaa.
Lähtöaluettakin kisajärjestäjä levittivät, jotta pääsimme lähtemään hieman
leveämmällä rintamalla, ettei tulisi niin pahaa sumppua.
Hakeuduin oikeaan
laitaan ja aika moinen pesukone pyöritys oli ensimmäiset pari sataa metriä.
Päältä uitiin ja porukka lähti tosi kovaa, kylmä vesi ei tehnyt lähdöstä
helppoa. Kylmä ja heti syke tappiin, ei ole hyvä yhdistelmä. Porkukkaa painoi
oikealle ja tämän vuoksi ajauduin koko ajan enemmän oikealle, joten
vastapäivään kulkevalla reitillä meinasi olla vaikeaa päästä kiertämään poijut.
Uinkin kahteen poijuun ihan pahki.
Takasuoralla alkoi olla uintiväylää ja pääsi tekemään omaa
suoritusta, loppusuoralle kääntyessä aallokko (oikealta) oli aikamoinen ja
päätin hengittää joka toisella vasemmalta, jotta saisin rytmin pidettyä eikä
aallokko iske kasvoille suoraan. Tämä sujuikin hyvin ja rantauduin ok. ajassa
tasan 15:00min. lähdöstä. Tavoitteena
oli uida n. 14min. Pintaan, mutta siitä jäätiin selkeästi. Yläpuolella
selvisikin jo syy…
T1
Oli isossa teltassa ranta-alueen yläpuolella ja sinne sai
ihan kavuta kunnolla. Hyvästi jalkaterät lämpeni J
Virallinen uintiaika piippasi vasta teltan ovella. Vaihtoalueella oli hyvin
tilaa ja vaihto meni hyvin. Sitten pyörän kanssa, kengät jalassa steppailemaan
asfaltille kunnon törmää alas –ennen pyörälle nousua.Pyöräily...
20km. Kisareitti suoritettiin kiertämällä sama reitti kolme
kertaa. Menomatka oli hieman laskuvoittoista ja myötätuuliosuutta kun taas
vastatuuli sitä toista eli hieman nousuvoittoista ja kunnon vastatuuli. Vauhti
pysyi ok. tasolla vaikka sitä hieman söi toisessa päässä lenkkiä
liikenneympyrän kiertäminen 180 asteen käännöksellä ja samanmoinen käännös
keskellä tietä (kiertämällä keila) reitin toisessa päässä sekä reitin alussa ja
lopussa ollut kapea pyörätieosuus tiukkoine käännöksineen
Aika hurjia letkoja ja jopa porukoita näki, vaikka
kilpailussa oli peesikielto! Varsinkin kärkipäässä… Onhan se ”kiva” jos mitalit
näin ratkaistaan :/
Pyörästä jäi hyvä fiilis ja enpä olisi enempää saanut irti
revittyä. Voima loppuu pyörässä ennen hapenottoa, se on nyt todettu sekä
Himoksella että Mallorcalla.
T2
Näin se menee, kun kaikki menee hyvin! Taisi olla sarjani
toiseksi nopein vaihtoaika. Vaikka tuntui, että ihan turhaan vedin lenkkareita
niin tarkasti jalkaan. Sukkia ei tämmöisessä pikasydeemissä edes kannata harkita,
tai en ainakaan itse. Jalat ovat kyllä rakoille taipuvaiset mutta nuo Asicsen
TriNoosat sekä aamulla laittamani Combeed-laastarit kantapäissä auttavat.
Puolimatka on sitten ihan erikseen… Siellä on aikaa…
Juoksu
Alku lähti taas pelottavan kovaa, mutta eipä tarvinnut kuin
kilsan vetää niin sitten jo oltiin sillä tasolla, että tästä ei enää kiristetä
senttiäkään. Kun saisi vain vauhdin säilymään ja rentouden menossa.
Menomatkalla ohitin ainakin yhden oman sarjani naisen, sen jälkeen edessä näkyi
pari sataa metriä tyhjää baanaa ja sen jälkeen erottui Johannan pinkki puku.
Tiesin, että häntä en tule saavuttamaan jos mitään yllättävää hänelle ei satu,
mutta jännitin miten saisin pidettyä takanani pari tuttua hahmoa
(seurakavereita ja serkkuni). Juoksu oli
edestakaisin 2,5km (yht. 5km) ja kääntöpaikan jälkeen alkoi taas
vastatuuliosuus ja pitkä hivuttava nousu. Siinä alkoi jalat olla jo melko
finaalissa, syke takoi maksimissa (184-188) ja eipä ollut oksennus kaukana!
Eteenpäin vain, pää niin kylmänä kun pystyy, senttiäkään luovuttamatta. Sillä
mitään hajua ei esim. sijoituksista ollut. Viimeisellä kilometrillä takaa tuli
yksi nainen rinnalle ja heti ohi, huomasin hänen numerostaan, että ei ole oman
sarjani osallistuja joten en hätääntynyt. Yritin peesiin, mutta vauhti tuntui
aluksi liian kovalta vaikka en sitten lopulta jäänyt hänelle kuin pari
sekuntia.Maalissa
Kaikkensa antaneena –todellakin! Eipä jäänyt jossiteltavaa,
tämä on sprinttimatkani taso. Siinä se. Ei riittänyt lähellekään mitalia, taso
on kova. Kyllä tämmöistä sprinttiä pitäisi treenata ja olla kaikilla osuuksilla
se 2min. nopeampi, että olisi edes jotain saumaa mitalille. Olin kuitenkin ok.
tyytyväinen sijoitukseen, vaikka parempaa lähdin hakemaan. Enemmän olin
tyytyväinen kokonaissuoritukseen, varsinkin pyörään jossa sain itseluottamusta
takaisin Mallorcan haastavan pyöräosuuden jälkeen. Positiivista oli myös
juoksuvauhti, siinä taisi tulla vitosen enkat ikinä J
Isot onnittelut seurakavereille, Johannalle kullasta,
Katrille hopeasta ja Pilville pronssista sekä tietenkin serkulleni Hennalle
kullasta! Olette supernaisia J
Kisapaikalla oli muutenkin mahtava fiilis, olihan meitä
täältä Oulusta paljon sekä kisaamassa, että kannustamassa ja kiitokset myös
Jyrkille ja Niinalle kuvista!
Jatkuu…
Ohjelmassa eilisestä pyöräergometritestistä ja yöpyöräilystä
palauttelua sekä Juhannuksen lepäilyä, treeniä ja hyvää ruokaaJ Sitten katseet kohti
ensi viikonlopun 12h. Seikkailu-urheilukilpailua!
Niin ja seuraavassa tri-kisassa onkin alla uusi menopeli,jonka kanssa aletaan tutustua jo tässä Juhannuksen aikana!
Lämpöisää, leppoisaa ja letkeää Juhannusta!
Palauttavin terveisin, Anu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti