Joulukuussa aloitettiin hiihdossa ”kisakausi” ja hyvinhän se
lankku alkoi liikkua, ihan yllättäväkin hyvin verraten siihen, että
harjoittelussa ei ole mitenkään erityisesti huomioitu hiihtokisoja tai
kisakautta siinä.
Joulun pyhät meni pitkää lenkkiä lykkiessä ja talokauppoja
hieroen. Uusi vuosi treenaten ja pakaten muuttoruljanssi jatkuikin tammikuun
puoleen väliin saakka ja hieman asetti haasteita treenirintamalle. Mutta vain
pari treeniä jäi sen vuoksi välistä tai muutti muotoaan, joten mitään
varsinaista taukoa ei tullut vaikka kyllähän se muutto kuormitti kehoa aika
tavalla, pitkää päivää painettiin!
Tammikuussa tekeminen on painottunut paljon hiihtoon
harjoituksissa ja niitä on sitten höystetty hyvästi juoksulla hiihdon päälle,
pyöräilyä juoksun päälle ja altaassakin on pörrätty keskittyen oikean puolen
hengitystekniikan parantamiseen. Punttia punnerrettiin alkukuusta enemmän ja
nyt kisaviikoilla säästeliäästi.
Haasteita matkan varrella ovat olleet pikkumiehen vatsatauti,
joka ilmeisesti aiheutti minulle ”temput” eilen kympin hiihtokisassa, kun
kroppa ja varsinkaan hapenotto eivät toimineet mitenkään normaalisti.
Ensimmäinen kilometri kulki, sitten tuli vastaan seinä! Pyörrytti pahasti,
silmissä sumeni, happea ei tuntunut saavan, puuskutusta ei saanut normaalisti
toimimaan ja hiihtelin valkoisena kuin lumi maaliin missä sitten toivuttiin
kantturat kohti taivasta tovi. Onneksi hyviä kisasuorituksia oli alla niin, ei
ihan mieli maahan mennyt surkeasta suorituksesta eli katse eteenpäin!
Seuraavat reilu kuukausi on vielä hiihdon puolella melko
tiukkaa kisailua melkein joka viikonloppu, mutta sitten käännetään katsetta
enemmän kohti toukokuun kauden avausta Mallorcan IM puolimatkalla. Toki se
mielessä ja unissakin jo pörrää...
Tästä pääsee fiilistelemään Kalmarin täysimatkaa!
- Anu