sunnuntai 17. toukokuuta 2015

IRONMAN 70.3 Mallorca 2015

Kauan odotettu kisakauden avaus on takana ja paluu kisareissulta arkeen alkaa olla normaalisoitunut. Varsinaiset treenitkin on aloitettu eilen, aikaisemmin viikolla liikuin työn ja fiiliksen mukaan sekä pyhitin aikaa palautumiselle. Sitten itse Mallorcan matkaan ja kisaan…

Saavuimme Mallorcalle viikko ennen kisaa, tottuaksemme lämpimään ilmanalaan sekä tutustuaksemme paikkoihin, sillä aikaisemmin emme olleet ko. Paikassa käyneet.


Maanantaina viisi päivää ennen kisaa kävimme mieheni kanssa tutustumassa pyöräreittiin pyörän päältä, tosin reittiä ei tuolloin ollut merkattu järjestäjien toimesta ja vaikka olimme kartan kera ja ohjeiden saattelemana liikkeessä, ei suunnistus ollutkaan ihan helppoa. Kaikkia teitä ei kartassa ollut ja risteykset tuntuivat olevan saman kokoisia (osa merkattu karttaan, osa ei) joten pummasimme reitiltä pahasti Kapanetin jälkeen ja löysimme itsemme Incasta! Tulihan sitä sitten sotkettua yli 90km.  Aikaakin meni  kartanlukutaukojen ja patonki ruokailun kera n. 5,5h.

Hotellin uima-altaalla oli hyvä palautella lenkin jälkeen pikku-ukon kanssa!
Perjantai meni varusteita säätäessä, pyörään uudet päällysrenkaat jotta varmasti kestää. Mitään riskiä en uskaltanut ottaa asian suhteen, sillä renkaan vaihtoharjoittelua on takana ihan liian vähän. Ja reitillä asfaltti oli paikoin todella heikossa kunnossa.
Kisainfon jälkeen, vietiin varusteet vaihtoalueelle ja fiilisteltiin tunnelmaa tuttujen kanssa! Joka oli jo tässä vaiheessa käsin kosketeltava, kun euroopan suurin IM puolimatka oli virittäytymässä h-hetkeen 3880kilpailijan siivittämänä :)


Kisa-aamu


Herätys oli kukon laulun aikaan, ulkona oli aivan pimeää. Hotellin aamupalan kautta kamppeet niskaan ja kohti kisapaikka. Jännitys alkoi hieman hiipiä puvun alle… Kävin heittämässä pyörän renkaisiin paineet (tai mieheni auttoi) ja pyörään vielä juomat sekä viimeiset energiatäydennykset. Sitten sitä saikin alkaa kiskoa märkäpukua päälle, lähtöni oli jo klo. 8:05 (kolmannessa lähtöryhmässä).

Uinti

Siellä sitä jossain kauhotaan...
Lähtöalueella oli vilskettä! Kävin viemässä viimeisen varustekassin naulakkooni ja sitten mereen lämmittelemään. Ei siinä kauan tarvinnut odotella, kun pro-sarjan lähtö oli käsillä ja heti heidän perään naiset 19-40 age group-sarjojen osallistujat pinkeissä lakeissa päästettiin irti. Otin lähdössä neljännen rivin paikan, sillä en halunut missata yhtään sekunteja jäämällä häntäpäähän. Valinta oli hyvä, alkuruuhkan jälkeen pääsin n. 300m. Jälkeen uimaan jo hyvin omaa uintia. Joka toki meni mutkille, ihan tarpeeksi. Tuntuma  tekemiseen oli rento ja hyvä. Yritin säästää jalkoja ja käyttää mahdollisimman paljon yläkroppaa. Ensimmäisellä kääntöpoijulla tapahtui se, mitä eniten olen aina pelännyt. Joku potkasi suoraan vasempaan silmään ja lasit kääntyivät pois, onneksi pysyivät päässä sillä laitan aina lasien lenkin uimalakin alle. Meni siinä hetki paikalla polkemiseen ja lasien uudelleen asetteluun, oikein konkreettisesti näki kuinka porukka missä uin karkasi n. 25m.  Uudelleen rytmi päälle ja siinä sitten yritin vähän liikaa, -hörps! Suolavettä syvälle henkeen ja kakomiseksi seuraavat 10m. Onneksi on harjoiteltu vesipallouintia ;)
Yllätys oli suuri kun nousin vedestä ja kello näytti 34:30! Viimeiset metrit juosten matalassa rantavedessä ja rannasta-rantaan uintiaika 35:00. Olin erittäin tyytyväinen! Aikani parani viime kesän Joroisten puolimatkan uintiin -5min.

Rantautuminen ja napakasti eteenpäin...

Pyörälle


Vaihtoalue oli hurjan pitkä, rannasta pyörälle oli kieltämättä n. 500m. Ja siitä vielä pari sataa metriä ennen kuin sai nousta pyörän päälle.
Vaihdossa ei ongelmia ollut ja pyörä lähti kulkemaan ok. Alun otin kyllä maltilla, sillä suoranaisesti pelkäsin edessä olevaa 14km. Nousuosuutta! Pysyin nousun alle hyvin vauhdissa, toki porukkaa meni ohi mutta ohitettaviakin oli. Nousussa olinkin sitten jyrän alla, porukkaa painoi ohi ihan tarpeeksi. Toki suurin osa oli peräämme startanneita miehiä. Siinä sitä sinkutettiin pienin välitys silmässä ja mäkeä riitti. Jalat toimi yllättävän hyvin ja yritin ottaa varman päälle, jotta kremppeja ei tule ja vauhti ei laske nousun loppua kohden. Alamäet varman päälle, mutta kaikki hyöty irti suorissa laskuissa. Serpentiini laskut nousun jälkeen oli haastavia, mutta onneksi olimme käyneet ne kertaalleen laskemassa sekä pyörällä että autolla ja olin talven ajanut kotona treenejä rullalla polkien ja YouTube:sta pyöräreittiä katsellen. Oli iso apu ajolinjojen valintaan.
Serpentiini laskuja seurasi kapeat kylien läpi kulkevat osuudet sekä todella huono asfalttipätkä. Renkaita paukkui puhki siellä ja täällä, sydän kurkussa jännitin kestävätkö omani, onneksi kesti.

Onpas keskittynyt ilme!
Viimeiset kymmenet kilometrit olivat melko tasaista ja sain pidettyä vauhdin kohtalaisena vaikka sykkeiden nostaminen tuntui tahmealta. Poljin kuitenkin hieman käsijarru pohjassa vaihtoon asti ja sykkeet olivatkin n. 10 lyöntiä viime kesän puolimatkan pyöräilyosuutta matalammat.
Tankkasin pyörän aikana reilusti nestettä (4,5x0,75l)+ 5energiageeliä+ 1suolatabeletti+ 1 magnesiumtabletti. Paljon enemmän mitä koskaan aikaisemmin.

Juoksemaan


Vaihdossa oli säpinää ja vaihtoteltassa kisajärjestäjien henkilökunta auttoi hienosti mm. Aurinkorasvan levittämisessä. Kävin vielä nopeasti wc.ssä, sillä pyörän aikainen reilu nesteen nauttiminen tuntui tätä vaativan ja tiesin tästä että kerrankin olen juonut tarpeeksi!
Juoksu lähti rullaamaan todella hyvin vaikka ensimmäisellä kilometrillä jouduin säätämään vaihdosta mukaan ottamaani energiageeli vyötä tiukemmalle, kun hölskyi pahasti. Ensimmäinen kilometri meni helposti 5:05min/km. Tajusin kuitenkin heti, että en jaksaisi tuota vauhtia maaliin asti, joten yritin tiputtaa vauhtia 5:15-5:30 min/km. Pintaan. Tämä onnistuikin hyvin vaikka vauhtia tuli pitää yksin yllä, sillä samaan vauhtia juoksevaa ei tuntunut löytyvän.

Juoksun iloa :)
Juoksu kiersi 3x7km. Ja matkan varrella oli kaksi huoltopistettä. Ensimmäisen kierroksen loppuvaihe oli vaikein, vasempaan akillesjänteen sisäsyrjään hieman kiristi. Yritin siirtää ajatuksia siitä pois ja vedin ensiksi yhden 400mg. Buranan ja toisella kierroksella toisen. Pikkumieheni huusi; ”Kaasua äiti kaasua” ja minähän painoin, katsoin kelloa ja huomasin juoksevani reilusti alle 2h. Loppuaikaa. Tästä ja tuttujen sekä kisakavereiden sekä mieheni (kisasi myös) tsemppauksesta reitin varrella ja vastaan tullessa sain lisää virtaa!
Kisareitti oli hurjan hieno, ihan kuin olympialaisissa, sillä koko reitin varrella oli kannustusta molemmin puolin juoksureittiä. Suomen lippuja heilui ja tsemppausta tuli kovasti  myös tuntemattomilta :)
Rento meininki, mutta päättäväinen!
Viimeinen kierros menikin vauhtia kiristäen ja porukkaa ohitellen. Oli hurjan mahtava fiilis ja tuntemus! Ei krampin kramppia ja energiat riittivät hienosti :) Juoksussa otin yhteensä 6 geeliä, 2x400mg.buranaa, 1 suolatabletti, 1 magnesium tabletti ja jokaisella juottoasemalla vettä+ urheilujuomaa sekä yhdellä kerralla myös kokista.  

Maalissa!


Tein sen J Ilman ongelmia maaliin ehjällä suorituksella. Olin niin onnellinen, kerrankin kaikki meni nappiin! Uinnissa ja juoksulla triathlonin puolimatkan ennätykset.
Maalissa jäin odottelemaan miestäni maaliin ja seurasin huikeaa kisatapahtumaa.



Tämä kisa jää mieleen mahtavana muistona ja aivan varmasti sinne vielä joskus palataan :) Sain varmuutta ja luottamusta omaan tekemiseen hurjasti, kohti Kalmarin IM täysmatkaa ollaan hyvässä vauhdissa. Nyt on kuitenkin katse käännetty kohti seuraavaa kisaa Triathlonin SM sprinttimatkaa Himoksella. Sieltä matka jatkuu viikko juhannuksen jälkeen 12h. Seikkailu-urheilukilpailuun ja siltä kohti Joroista heinäkuussa sekä Kalmaria elokuussa.

Viralliset kisasivut ja tulokset löytyvät täältä!




Kesää kotisuomeen odottaen, 

Anu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti