keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

DNF ja DNS

Viimeinen kuukausi on ollut vähän turhankin tapahtuma ”rikas” - otsikosta päätellen…

DNF

Viikko juhannuksen jälkeen Ii:ssä kisattiin Kärkkäinen  Challenge seikkailu-urheilukilpailu. Osallistuimme Passion Adventure tiimin kanssa kahdella joukkueella 12h. kilpailuun. Sillä eihän näin lähellä kotinurkkia olevaa mielenkiintoista seikkailu skapaa malta jättää välistä! Lähdimme hyvällä asenteella ja päättäväisinä mukaan. Kisamateriaali haettiin jo perjantaina ja siinähän se ilta sitten vierähti, kun mittasimme laskimme ja piirsimme reittejämme karttoihin, sillä vaihtoehtoja tuntui riittävän tällä kertaa rogaining periaatteella käytävään kilpailuun. Olikin jo puoli yö ennen kuin pääsin pötkölleen ja aamulla viideltä ylös, sillä startti oli klo. 8:00.

Kisa lähti liikkeelle prologi –tehtävällä, josta emme saaneet puhdasta suoritusta ja sakkorinki juosten kutsui. Siittä jatkoimme rullaluisteluosuudelle, jossa heti alkuun otettiin luulot pois kun rasti oli jemmattu ison ojanrummun toiselle puolelle nelostien alla. Siellä sitä sitten sukkasillaan kahlattiin reisiä myöten ruskeassa vedessä. Luistimet takasin jalkaan ja sauvoilla vauhtia, vauhtimme oli hyvää sillä kaikilla tiimin jäsenillä on hiihtotausta. 

Ohitimme joukkueen ja vedin letkaa, kunnes tapahtui se mitä ei koskaan toivo tapahtuvan! Peesissäni tulleen joukkuekaverin luistin tökkäsi johonkin täydestä vauhdista ja hän lensi yhden luistimen liu’usta suoraan asfaltille. Heti oli kipu valtava ja jäimme katsomaan miten edetään. Yksi rasti haettiin 200m. päästä, paikattiin  ruhjeita ja tehtiin pikakartoitus. Jatkoimme hiljakseen seuraavalle rastille joka tässä tapauksessa oli onneksi Palolaitoksella. Kävin tekemässä Quest -tehtävän ja muu tiimi mietti miten jatketaan. Jatkettiin, mutta sitten jo 200m. Paloasemalta lähdön jälkeen oli selvää, että loukkaantuneena ei ole mitään järkeä jatkaa vaan on päästävä tutkimuksiin ja hoitoon pian. Kirpaisi kaikkia, mutta terveys ennen kaikkea ja joukkueemme hajosi eli jatkoin kilpailua kahdestaan toisen tiimin jäsenen kanssa.  Kisasimme siis tästä eteenpäin kilpailun ulkopuolella, sillä vajaalla tiimillä ei ole enää kilpailun sääntöjen mukaan mukana kisassa. Vedimme hyvällä tatsilla, kunnes seuraavalla mtb+melonta osuudella emme saaneet Quest -tehtävää tehtyä täysin ohjeiden mukaan, koska siihen olisi tarvittu kolme. Se latisti motivaatiotamme aika tavalla, mutta päätimme ”lenkkeillä” eteenpäin ;) Seuraavaan juoksu/suunnistus osuuteen meillä olikin ruhtinaalisesti edellisiltä osuuksilta käytettävää aikaa ”varastossa”. Joten päätimme juosta kaikki suunnistusosuuden rastit. Saimmekin kerättyä pisteitä niin paljon, että välimaaliin saapuessamme olimme naisten sarjassa kolmansina. Välimaalissa kamppeiden vaihto ja energiaa tankkiin, sillä edessä olisi vielä useita tunteja kestävä mtb-osuus, johon startattiin takaa-ajona rogaining osuuden perusteella. Alku meni hyvin, mutta sitten parin pummin jälkeen katsoimme kellojamme ja tuumasimme, että eiköhän tämä lenkkiaika riitä ;) Iloksemme tiimimme toinen joukkue otti naisten sarjan voiton! Onnea heille ja kiitos järjestäjille sekä kanssakilpailijoille J
Kisasivut ja tulokset löytyvät täältä!

Kokonaisuutena reilu 10h. tarpominen meni ongelmitta, energiat riittivät, sippiä ei tullut missään vaiheessa ja mitään ongelmia ei ollut. Juoksu tuntui todella helpolta ja energiaa sekä voimia jäi varastoon hyvin eli paukkuja olisi ollut paljonkin kovempaan menoon. Tämä antoi luottamusta, että kuntotaso on hyvällä tolalla ja projekti kohti Kalmaria aikataulussa!

Palautuminen tästä sujui myös ongelmitta ja pari viikkoa kisan jälkeen kävimme mieheni kanssa polkemassa reilun 100km. Sekä päälle juoksua. Sekin meni hyvin sekä muut treenit sekä palautuminen.

DNS

Joroisten SM-puolimatkalle oli suuret odotukset. Valmistelut sujuivat hyvin, kunnes sairastuin 1,5 viikkoa ennen kisaa kurkkutulehdukseen. Lääkäri määräsi samat lääkkeet mitä huhtikuun alussa (sama sairaus silloin) ja lääkkeet alkoivat vaikuttaa hyvin. Pääsin taas treenien pariin viikko ennen kisaa. Pari hyvää valmistavaa treeniä, kunnes keskiviikkoaamuna heräsin mahakipuun. Aamupalaa en saanut alas ja sitten se alkoi, ANKARA VATSATAUTI! 
Totaalinen tyhjennys 2vrk. Mikään ei pysynyt sisällä. Olo oli sen mukainen, hyvä että pystyssä pysyi! Torstaina olikin selvää, että en tule starttaamaan lauantaina. Ei mitään saumaa, eikä mitään järkeä! Perjantaina aamupala pysyi sisällä ja päätin lähteä Joroisille huoltohommiin sekä kannustamaan valmennettavia. Kaikki menikin suhteellisen hyvin aina lauantain iltapäivään saakka kunnes se alkoi taas. Oksensin kisastadionilla muovipussiin ja huollettavana ollut pikkumieheni (3,5v.) säikähti aika tavalla, kun äiti oli taas pipi.

Mieltä lämmitti kyllä kaikesta huolimatta mieheni hieno veto ja valmennettavien suoritukset sekä seurakavereiden onnistumiset. Osa oli ensikertalaisia ja osa taisteli maaliin haasteista huolimatta sekä osa teki ennätyksiään! ONNEA heille kaikille J

Pikkumies viritti äipän kisatarrat pyörään ja tuumas; "Nyt minäkin olen triathonisti :D"

Oli tarkoitus jatkaa lomaa Joroisilta Kokkolaan, mutta sairastamisen jatkuessa käänsimme Toyotan keulan kohti Kempelettä. Illalla suuntasin heti lääkäriin ja tuomio oli Clostridium difficilen aiheuttama ohut- ja paksusuolen tulehdus Clost. diff. Suolitulehdus. Antibiootti kuuri heti päälle ja siitähän se olo kirkastui vajaassa vuorokaudessa ihan kuin uudelleen syntyneeksi! Lääkärin ohjeiden mukaan, saisi aloittaa harjoittelun heti kun voimat sallii ja edetä sen mukaan. Niinpä pääsin jo maanantaina kävely-hölkkä+ Köykkyrin kipuamis treenin pariin ja tiistaina Tyrnävän peltosuorille Slice.ä ulkouluttamaan sekä tänään Valkiaisjärvelle vettä kauhomaan J

Köykkyriä kesyttämässä...

Tästä matka jatkuu Virpiniemen Triathlonkisojen perusmatkaan, joka toimii nyt Joroisten tilalta valmistavana treeninä kohti Kalmaria. Vajaa neljä viikkoa ja H-hetki koittaa, jännitys alkaa nousta!


Pitäkäähän itsestänne huolta ja toivotaan turvallisia treenejä sekä pöpöjen pysymistä loitolla!

- Anu

perjantai 19. kesäkuuta 2015

SM Sprintti Triathlon 15.6.2015 Himos

Kilpailu valikoitui kalenteriin ajankohdan vuoksi, sillä Mallorcalta oltiin hyvin palauduttu ja yli 2kk. kisatauko triathlonissa ennen Joroisten SM-puolimatkaa tuntui pitkältä. Niinpä suuntasin Himokselle!

Lähtökohdat kisaan olivat hyvät, sillä edeltävät viikot olivat menneet treenien osalta hyvin vaikka ilma täällä Oulun seudulla ei aina treeniä tukenut. Reilusti alle +10 astetta ja vesisade oli useamman päivän teema edeltävillä viikoilla. Luonnonveteen uimaankin joutui hieman itsensä pakottaa pari päivää ennen Himoksen reissua, olihan se kylmää!

Himokselle suunnattiin seurakaverini Johannan kanssa heti perjantaina aamupäivästä. Saimme mökin ihan Himos Centerin vierestä ja kovasti tuuletettiin, kun mökki oli yllätykseksemme ihan kisakeskuksen kyljessä… Mutta hetki mökkiin saapumisemme jälkeen alkoi paikalle pöristä amerikan rautoja, hiljaisuus katkesi kaasutukseen ja biletykseen –kunnon älämölöön. Mietimme mitehän tässä ensi yönä nukutaan!?

Illalla kävimme verralenkin jälkeen ilmoittautumassa ja tutustumassa uinti –sekä vaihtoalueeseen. Alkuun vaikutti sokkeloiselta, mutta kyllä se siitä alkoi hahmottua, kun muiden tuttavien ja seurakavereiden kanssa sitä tsuumailtiin.

Päivällisen jälkeen mökille ja nukkumaan korvatulpat korvissa. Yllättäen sainkin nukuttua vaikka aikamoiset zembalot tutuivat olevan naapurimökeissä menossa, onneksi meidän paritalomökin toinen puoli oli ilman asukkaita. Vaikka tiellä joka kulki 2metriä makkarin nurkalta, kaasuteltiin välillä aikamoisella ”veekasilla”:(

Aamu valkeni ja olo oli yllättävän virkeä! Siinä kävimme seurailemassa ELITE-sarjan lähtöä ja uintia sekä pyörälle lähtöä.
Kisakamppeet mökiltä, lähtöpaikka valmiiksi ja kisainfon jälkeen verraa melko virkistävässä vedessä. Onneksi olin ottanut vesipulloon lämmintä vettä, jolla verran jälkeen lämmittelin varpaat ja sormet J


Lähtö!

Klo. 11:00 satarttasi age group ryhmä, jossa oli kaikki miehet ja naiset aina 45-vuotisiin saakka eli arviolta n. 130 kilpailijaa. Lähtöaluettakin kisajärjestäjä levittivät, jotta pääsimme lähtemään hieman leveämmällä rintamalla, ettei tulisi niin pahaa sumppua. 

Hakeuduin oikeaan laitaan ja aika moinen pesukone pyöritys oli ensimmäiset pari sataa metriä. Päältä uitiin ja porukka lähti tosi kovaa, kylmä vesi ei tehnyt lähdöstä helppoa. Kylmä ja heti syke tappiin, ei ole hyvä yhdistelmä. Porkukkaa painoi oikealle ja tämän vuoksi ajauduin koko ajan enemmän oikealle, joten vastapäivään kulkevalla reitillä meinasi olla vaikeaa päästä kiertämään poijut. Uinkin kahteen poijuun ihan pahki.

Takasuoralla alkoi olla uintiväylää ja pääsi tekemään omaa suoritusta, loppusuoralle kääntyessä aallokko (oikealta) oli aikamoinen ja päätin hengittää joka toisella vasemmalta, jotta saisin rytmin pidettyä eikä aallokko iske kasvoille suoraan. Tämä sujuikin hyvin ja rantauduin ok. ajassa tasan 15:00min. lähdöstä.  Tavoitteena oli uida n. 14min. Pintaan, mutta siitä jäätiin selkeästi. Yläpuolella selvisikin jo syy…

T1

Oli isossa teltassa ranta-alueen yläpuolella ja sinne sai ihan kavuta kunnolla. Hyvästi jalkaterät lämpeni J Virallinen uintiaika piippasi vasta teltan ovella. Vaihtoalueella oli hyvin tilaa ja vaihto meni hyvin. Sitten pyörän kanssa, kengät jalassa steppailemaan asfaltille kunnon törmää alas –ennen pyörälle nousua.


Pyöräily...

20km. Kisareitti suoritettiin kiertämällä sama reitti kolme kertaa. Menomatka oli hieman laskuvoittoista ja myötätuuliosuutta kun taas vastatuuli sitä toista eli hieman nousuvoittoista ja kunnon vastatuuli. Vauhti pysyi ok. tasolla vaikka sitä hieman söi toisessa päässä lenkkiä liikenneympyrän kiertäminen 180 asteen käännöksellä ja samanmoinen käännös keskellä tietä (kiertämällä keila) reitin toisessa päässä sekä reitin alussa ja lopussa ollut kapea pyörätieosuus tiukkoine käännöksineen
Aika hurjia letkoja ja jopa porukoita näki, vaikka kilpailussa oli peesikielto! Varsinkin kärkipäässä… Onhan se ”kiva” jos mitalit näin ratkaistaan :/


Pyörästä jäi hyvä fiilis ja enpä olisi enempää saanut irti revittyä. Voima loppuu pyörässä ennen hapenottoa, se on nyt todettu sekä Himoksella että Mallorcalla.

T2

Näin se menee, kun kaikki menee hyvin! Taisi olla sarjani toiseksi nopein vaihtoaika. Vaikka tuntui, että ihan turhaan vedin lenkkareita niin tarkasti jalkaan. Sukkia ei tämmöisessä pikasydeemissä edes kannata harkita, tai en ainakaan itse. Jalat ovat kyllä rakoille taipuvaiset mutta nuo Asicsen TriNoosat sekä aamulla laittamani Combeed-laastarit kantapäissä auttavat. Puolimatka on sitten ihan erikseen… Siellä on aikaa…

Juoksu

Alku lähti taas pelottavan kovaa, mutta eipä tarvinnut kuin kilsan vetää niin sitten jo oltiin sillä tasolla, että tästä ei enää kiristetä senttiäkään. Kun saisi vain vauhdin säilymään ja rentouden menossa. Menomatkalla ohitin ainakin yhden oman sarjani naisen, sen jälkeen edessä näkyi pari sataa metriä tyhjää baanaa ja sen jälkeen erottui Johannan pinkki puku. Tiesin, että häntä en tule saavuttamaan jos mitään yllättävää hänelle ei satu, mutta jännitin miten saisin pidettyä takanani pari tuttua hahmoa (seurakavereita ja serkkuni).  Juoksu oli edestakaisin 2,5km (yht. 5km) ja kääntöpaikan jälkeen alkoi taas vastatuuliosuus ja pitkä hivuttava nousu. Siinä alkoi jalat olla jo melko finaalissa, syke takoi maksimissa (184-188) ja eipä ollut oksennus kaukana! Eteenpäin vain, pää niin kylmänä kun pystyy, senttiäkään luovuttamatta. Sillä mitään hajua ei esim. sijoituksista ollut. Viimeisellä kilometrillä takaa tuli yksi nainen rinnalle ja heti ohi, huomasin hänen numerostaan, että ei ole oman sarjani osallistuja joten en hätääntynyt. Yritin peesiin, mutta vauhti tuntui aluksi liian kovalta vaikka en sitten lopulta jäänyt hänelle kuin pari sekuntia.


Maalissa

Kaikkensa antaneena –todellakin! Eipä jäänyt jossiteltavaa, tämä on sprinttimatkani taso. Siinä se. Ei riittänyt lähellekään mitalia, taso on kova. Kyllä tämmöistä sprinttiä pitäisi treenata ja olla kaikilla osuuksilla se 2min. nopeampi, että olisi edes jotain saumaa mitalille. Olin kuitenkin ok. tyytyväinen sijoitukseen, vaikka parempaa lähdin hakemaan. Enemmän olin tyytyväinen kokonaissuoritukseen, varsinkin pyörään jossa sain itseluottamusta takaisin Mallorcan haastavan pyöräosuuden jälkeen. Positiivista oli myös juoksuvauhti, siinä taisi tulla vitosen enkat ikinä J 

Isot onnittelut seurakavereille, Johannalle kullasta, Katrille hopeasta ja Pilville pronssista sekä tietenkin serkulleni Hennalle kullasta! Olette supernaisia J  

Kisapaikalla oli muutenkin mahtava fiilis, olihan meitä täältä Oulusta paljon sekä kisaamassa, että kannustamassa ja kiitokset myös Jyrkille ja Niinalle kuvista!

Jatkuu…

Ohjelmassa eilisestä pyöräergometritestistä ja yöpyöräilystä palauttelua sekä Juhannuksen lepäilyä, treeniä ja hyvää ruokaaJ Sitten katseet kohti ensi viikonlopun 12h. Seikkailu-urheilukilpailua!
Niin ja seuraavassa tri-kisassa onkin alla uusi menopeli,jonka kanssa aletaan tutustua jo tässä Juhannuksen aikana!

Lämpöisää, leppoisaa ja letkeää Juhannusta!


Palauttavin terveisin, Anu

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

IRONMAN 70.3 Mallorca 2015

Kauan odotettu kisakauden avaus on takana ja paluu kisareissulta arkeen alkaa olla normaalisoitunut. Varsinaiset treenitkin on aloitettu eilen, aikaisemmin viikolla liikuin työn ja fiiliksen mukaan sekä pyhitin aikaa palautumiselle. Sitten itse Mallorcan matkaan ja kisaan…

Saavuimme Mallorcalle viikko ennen kisaa, tottuaksemme lämpimään ilmanalaan sekä tutustuaksemme paikkoihin, sillä aikaisemmin emme olleet ko. Paikassa käyneet.


Maanantaina viisi päivää ennen kisaa kävimme mieheni kanssa tutustumassa pyöräreittiin pyörän päältä, tosin reittiä ei tuolloin ollut merkattu järjestäjien toimesta ja vaikka olimme kartan kera ja ohjeiden saattelemana liikkeessä, ei suunnistus ollutkaan ihan helppoa. Kaikkia teitä ei kartassa ollut ja risteykset tuntuivat olevan saman kokoisia (osa merkattu karttaan, osa ei) joten pummasimme reitiltä pahasti Kapanetin jälkeen ja löysimme itsemme Incasta! Tulihan sitä sitten sotkettua yli 90km.  Aikaakin meni  kartanlukutaukojen ja patonki ruokailun kera n. 5,5h.

Hotellin uima-altaalla oli hyvä palautella lenkin jälkeen pikku-ukon kanssa!
Perjantai meni varusteita säätäessä, pyörään uudet päällysrenkaat jotta varmasti kestää. Mitään riskiä en uskaltanut ottaa asian suhteen, sillä renkaan vaihtoharjoittelua on takana ihan liian vähän. Ja reitillä asfaltti oli paikoin todella heikossa kunnossa.
Kisainfon jälkeen, vietiin varusteet vaihtoalueelle ja fiilisteltiin tunnelmaa tuttujen kanssa! Joka oli jo tässä vaiheessa käsin kosketeltava, kun euroopan suurin IM puolimatka oli virittäytymässä h-hetkeen 3880kilpailijan siivittämänä :)


Kisa-aamu


Herätys oli kukon laulun aikaan, ulkona oli aivan pimeää. Hotellin aamupalan kautta kamppeet niskaan ja kohti kisapaikka. Jännitys alkoi hieman hiipiä puvun alle… Kävin heittämässä pyörän renkaisiin paineet (tai mieheni auttoi) ja pyörään vielä juomat sekä viimeiset energiatäydennykset. Sitten sitä saikin alkaa kiskoa märkäpukua päälle, lähtöni oli jo klo. 8:05 (kolmannessa lähtöryhmässä).

Uinti

Siellä sitä jossain kauhotaan...
Lähtöalueella oli vilskettä! Kävin viemässä viimeisen varustekassin naulakkooni ja sitten mereen lämmittelemään. Ei siinä kauan tarvinnut odotella, kun pro-sarjan lähtö oli käsillä ja heti heidän perään naiset 19-40 age group-sarjojen osallistujat pinkeissä lakeissa päästettiin irti. Otin lähdössä neljännen rivin paikan, sillä en halunut missata yhtään sekunteja jäämällä häntäpäähän. Valinta oli hyvä, alkuruuhkan jälkeen pääsin n. 300m. Jälkeen uimaan jo hyvin omaa uintia. Joka toki meni mutkille, ihan tarpeeksi. Tuntuma  tekemiseen oli rento ja hyvä. Yritin säästää jalkoja ja käyttää mahdollisimman paljon yläkroppaa. Ensimmäisellä kääntöpoijulla tapahtui se, mitä eniten olen aina pelännyt. Joku potkasi suoraan vasempaan silmään ja lasit kääntyivät pois, onneksi pysyivät päässä sillä laitan aina lasien lenkin uimalakin alle. Meni siinä hetki paikalla polkemiseen ja lasien uudelleen asetteluun, oikein konkreettisesti näki kuinka porukka missä uin karkasi n. 25m.  Uudelleen rytmi päälle ja siinä sitten yritin vähän liikaa, -hörps! Suolavettä syvälle henkeen ja kakomiseksi seuraavat 10m. Onneksi on harjoiteltu vesipallouintia ;)
Yllätys oli suuri kun nousin vedestä ja kello näytti 34:30! Viimeiset metrit juosten matalassa rantavedessä ja rannasta-rantaan uintiaika 35:00. Olin erittäin tyytyväinen! Aikani parani viime kesän Joroisten puolimatkan uintiin -5min.

Rantautuminen ja napakasti eteenpäin...

Pyörälle


Vaihtoalue oli hurjan pitkä, rannasta pyörälle oli kieltämättä n. 500m. Ja siitä vielä pari sataa metriä ennen kuin sai nousta pyörän päälle.
Vaihdossa ei ongelmia ollut ja pyörä lähti kulkemaan ok. Alun otin kyllä maltilla, sillä suoranaisesti pelkäsin edessä olevaa 14km. Nousuosuutta! Pysyin nousun alle hyvin vauhdissa, toki porukkaa meni ohi mutta ohitettaviakin oli. Nousussa olinkin sitten jyrän alla, porukkaa painoi ohi ihan tarpeeksi. Toki suurin osa oli peräämme startanneita miehiä. Siinä sitä sinkutettiin pienin välitys silmässä ja mäkeä riitti. Jalat toimi yllättävän hyvin ja yritin ottaa varman päälle, jotta kremppeja ei tule ja vauhti ei laske nousun loppua kohden. Alamäet varman päälle, mutta kaikki hyöty irti suorissa laskuissa. Serpentiini laskut nousun jälkeen oli haastavia, mutta onneksi olimme käyneet ne kertaalleen laskemassa sekä pyörällä että autolla ja olin talven ajanut kotona treenejä rullalla polkien ja YouTube:sta pyöräreittiä katsellen. Oli iso apu ajolinjojen valintaan.
Serpentiini laskuja seurasi kapeat kylien läpi kulkevat osuudet sekä todella huono asfalttipätkä. Renkaita paukkui puhki siellä ja täällä, sydän kurkussa jännitin kestävätkö omani, onneksi kesti.

Onpas keskittynyt ilme!
Viimeiset kymmenet kilometrit olivat melko tasaista ja sain pidettyä vauhdin kohtalaisena vaikka sykkeiden nostaminen tuntui tahmealta. Poljin kuitenkin hieman käsijarru pohjassa vaihtoon asti ja sykkeet olivatkin n. 10 lyöntiä viime kesän puolimatkan pyöräilyosuutta matalammat.
Tankkasin pyörän aikana reilusti nestettä (4,5x0,75l)+ 5energiageeliä+ 1suolatabeletti+ 1 magnesiumtabletti. Paljon enemmän mitä koskaan aikaisemmin.

Juoksemaan


Vaihdossa oli säpinää ja vaihtoteltassa kisajärjestäjien henkilökunta auttoi hienosti mm. Aurinkorasvan levittämisessä. Kävin vielä nopeasti wc.ssä, sillä pyörän aikainen reilu nesteen nauttiminen tuntui tätä vaativan ja tiesin tästä että kerrankin olen juonut tarpeeksi!
Juoksu lähti rullaamaan todella hyvin vaikka ensimmäisellä kilometrillä jouduin säätämään vaihdosta mukaan ottamaani energiageeli vyötä tiukemmalle, kun hölskyi pahasti. Ensimmäinen kilometri meni helposti 5:05min/km. Tajusin kuitenkin heti, että en jaksaisi tuota vauhtia maaliin asti, joten yritin tiputtaa vauhtia 5:15-5:30 min/km. Pintaan. Tämä onnistuikin hyvin vaikka vauhtia tuli pitää yksin yllä, sillä samaan vauhtia juoksevaa ei tuntunut löytyvän.

Juoksun iloa :)
Juoksu kiersi 3x7km. Ja matkan varrella oli kaksi huoltopistettä. Ensimmäisen kierroksen loppuvaihe oli vaikein, vasempaan akillesjänteen sisäsyrjään hieman kiristi. Yritin siirtää ajatuksia siitä pois ja vedin ensiksi yhden 400mg. Buranan ja toisella kierroksella toisen. Pikkumieheni huusi; ”Kaasua äiti kaasua” ja minähän painoin, katsoin kelloa ja huomasin juoksevani reilusti alle 2h. Loppuaikaa. Tästä ja tuttujen sekä kisakavereiden sekä mieheni (kisasi myös) tsemppauksesta reitin varrella ja vastaan tullessa sain lisää virtaa!
Kisareitti oli hurjan hieno, ihan kuin olympialaisissa, sillä koko reitin varrella oli kannustusta molemmin puolin juoksureittiä. Suomen lippuja heilui ja tsemppausta tuli kovasti  myös tuntemattomilta :)
Rento meininki, mutta päättäväinen!
Viimeinen kierros menikin vauhtia kiristäen ja porukkaa ohitellen. Oli hurjan mahtava fiilis ja tuntemus! Ei krampin kramppia ja energiat riittivät hienosti :) Juoksussa otin yhteensä 6 geeliä, 2x400mg.buranaa, 1 suolatabletti, 1 magnesium tabletti ja jokaisella juottoasemalla vettä+ urheilujuomaa sekä yhdellä kerralla myös kokista.  

Maalissa!


Tein sen J Ilman ongelmia maaliin ehjällä suorituksella. Olin niin onnellinen, kerrankin kaikki meni nappiin! Uinnissa ja juoksulla triathlonin puolimatkan ennätykset.
Maalissa jäin odottelemaan miestäni maaliin ja seurasin huikeaa kisatapahtumaa.



Tämä kisa jää mieleen mahtavana muistona ja aivan varmasti sinne vielä joskus palataan :) Sain varmuutta ja luottamusta omaan tekemiseen hurjasti, kohti Kalmarin IM täysmatkaa ollaan hyvässä vauhdissa. Nyt on kuitenkin katse käännetty kohti seuraavaa kisaa Triathlonin SM sprinttimatkaa Himoksella. Sieltä matka jatkuu viikko juhannuksen jälkeen 12h. Seikkailu-urheilukilpailuun ja siltä kohti Joroista heinäkuussa sekä Kalmaria elokuussa.

Viralliset kisasivut ja tulokset löytyvät täältä!




Kesää kotisuomeen odottaen, 

Anu

lauantai 25. huhtikuuta 2015

Kesää kohti!

Kauden vaihdos


Talvikausi jäi taakse ja hyvät muistot J Päällimmäisenä hyvä fiilis siitä, että sain olla kerrankin pääsääntöisesti flunssalta rauhassa (melkein)! Treenit kulkivat ja ennen kaikkea maistui. Kisoista kannettiin kotiin pyttyjä ja mitaleita, joka kisassa kolmen sakissa on hyvää tasaista suorittamista – sokerina pohjalla ampumahiihdosta kaksi SM-hopeaa ja sileän hiihdosta tiukat kamppailut PM-tasolla.  Se ainut sairastuminen sattuikin sitten ampumahiihdon SM-viestien aikaan ja kisat jäivät välistä.
 

Maaliskuussa harjoittelu käännettiin jo kovasti kesäkauteen, pyörä alkoi hyrrätä rullan päällä viikoittain ja lenkkarit vetäistiin jalkaan useammin mitä sydäntalvella. Uintia on ollut ohjelmassa pääsääntöisesti läpi talven 1-2x/vko.

Juoksu tuntui maaliskuussa tosi takkuiselta ja sen kehittäminen olikin harjoittelussa ykkösenä. Selkeä harjoitussuunnitelma juoksukunnon parantamiseen on tuonut reilun kuukauden harjoittelulla hyvää tulosta ja tossu alkaa nousta. Ohjelmassa on ollut viikoittain; 1xtasavauhtien kova, 1x peruskestävyys (kevyt-palauttava), 1x intervalli sekä lyhyitä juoksuja pyörän päälle n. 30min. sisältäen nopeutta kehittäviä ruskoja. Pyörä kulkee tasaisesti, vaikka maantietreenejä on alla vähän (johtuen kylmästä keväästä). Ei ole hirveästi uskaltanut ottaa riskiä lähteä tuuleen ja tuiskuun polkemaan.  Sillä mitään riskiä kylmettymisen suhteen en ole ottanut, kun ei ole pakko ja vaihtoehtoja on. Sillä vaikka varusteet ovat kohdillaan on nollakelillä ajaminen aika kylmää puuhaa, näillä ”metsättömillä lakeuksilla”…  Uinti on teknisesti mennyt ison askeleen eteenpäin, kiitos viikoittaisen uintivalmennuksen. Tuntemus uintiin on hyvä ja luottamus omaan tekemiseen hyvällä tasolla, joten tällä sektorilla odotetaan parempia suorituksia aikaisempaan nähden.

Kesäkauden avaus


Mallorcalla 9.5. klo. 8:05 pamahtaa!

IM 70.3 eli puolimatkan kilpailu (1,9km. uinti+90km. pyörä+ puolimaraton). Kisaan lähdetään nauttimaan matkasta ja hakemaan hyvää avausta sekä ehjää suoritusta kauden alkuun. Veteen meno on kuulemma ”shokki” , suolainen merivesi on vähän toista mitä meidän kotoiset järvet ja meri. Onneksi on melkein viikko aikaa ennen kilpailua totutella meriveden suolaisuuteen sekä tauon jälkeen märkäpuvulla uintiin. Samoin pyöräreittiin, vaikka raamit sen osalta on tutut, kun olen sitä kymmeniä tunteja tuijottanut YouTube:sta rullan päällä polkiessani J
Näitä pärskeitä odotellessa...
Mallorcan kisasivut löytyvät täältä ja ehkä sinne tulee kisojen aikana live-seurantaa!
Kohta tässä saa alkaa tavaroita kasaamaan ja kisajännitys kasvaa! Raporttia luvassa viimeistään kisojen jälkeen J
 
Pirteää kevättä ja tsemppiä harjoitteluun kaikille valmennettavilleni sekä blogin lukijoille!
Terveisin, Anu

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Missä mennään?

Hiljaiseneloa on täällä blogin puolella vietetty tovi, arki on pitänyt sen verran kiireisenä että kirjoittamiselle ei juuri saumaa ole herennyt.

Joulukuussa aloitettiin hiihdossa ”kisakausi” ja hyvinhän se lankku alkoi liikkua, ihan yllättäväkin hyvin verraten siihen, että harjoittelussa ei ole mitenkään erityisesti huomioitu hiihtokisoja tai kisakautta siinä.

Joulun pyhät meni pitkää lenkkiä lykkiessä ja talokauppoja hieroen. Uusi vuosi treenaten ja pakaten muuttoruljanssi jatkuikin tammikuun puoleen väliin saakka ja hieman asetti haasteita treenirintamalle. Mutta vain pari treeniä jäi sen vuoksi välistä tai muutti muotoaan, joten mitään varsinaista taukoa ei tullut vaikka kyllähän se muutto kuormitti kehoa aika tavalla, pitkää päivää painettiin!

Tammikuussa tekeminen on painottunut paljon hiihtoon harjoituksissa ja niitä on sitten höystetty hyvästi juoksulla hiihdon päälle, pyöräilyä juoksun päälle ja altaassakin on pörrätty keskittyen oikean puolen hengitystekniikan parantamiseen. Punttia punnerrettiin alkukuusta enemmän ja nyt kisaviikoilla säästeliäästi.

Haasteita matkan varrella ovat olleet pikkumiehen vatsatauti, joka ilmeisesti aiheutti minulle ”temput” eilen kympin hiihtokisassa, kun kroppa ja varsinkaan hapenotto eivät toimineet mitenkään normaalisti. Ensimmäinen kilometri kulki, sitten tuli vastaan seinä! Pyörrytti pahasti, silmissä sumeni, happea ei tuntunut saavan, puuskutusta ei saanut normaalisti toimimaan ja hiihtelin valkoisena kuin lumi maaliin missä sitten toivuttiin kantturat kohti taivasta tovi. Onneksi hyviä kisasuorituksia oli alla niin, ei ihan mieli maahan mennyt surkeasta suorituksesta eli katse eteenpäin!
Tässä joulu -ja tammikuun pyttysaldoa (yksi ampumahiihto sij. 1, kolme "sileän" sij. 1, 2 ja 3, tämän lisäksi ainakin kaksi kisaa (voitot molemmista) joissa ei ole vielä palkintoja jaettu koska kysymyksessä on cup-kisa.
Seuraavat reilu kuukausi on vielä hiihdon puolella melko tiukkaa kisailua melkein joka viikonloppu, mutta sitten käännetään katsetta enemmän kohti toukokuun kauden avausta Mallorcan IM puolimatkalla. Toki se mielessä ja unissakin jo pörrää...

Tästä pääsee fiilistelemään Kalmarin täysimatkaa!
 
- Anu

tiistai 11. marraskuuta 2014

Juoksua juoksua ja lumilla luistelua


Harjoitusviikko 2 (44)

Juoksua ja juoksua…


Harjoitusviikko 2 pyörähti vauhdilla ja pieni flunssa meinasi yllättää. Onneksi se meni ohi yhtä nopeasti, kun ilmestyikin eli parin päivän levolla homma kuittaantui ja matka jatkui.

Lauantaina nautiskelin Passion Adventuren Kirsin kanssa suunnistusseikkailu ”kisasta”  ja 2h. suunnitelmallisesta ajasta tulikin melkein 4h. juoksentelu pitkin Haukiputaan pöpelikköjä ;) Ei me juuri pummattu, mutta reitti olikin linnun tietä 24km. pitkä ja kyllähän sen tietää, että ei sitä maastossa suunnistaen ihan 2h. haamurajaan vedettäisi… Reipasta peruskestävyyttä, mukavia juttuja ja vielä pikkuinen pörräys p-paikalla, jotta saatiin gps:n mukaan matkaksi 30km. Eihän sitä nyt viitsinyt jättää paria sataa metriä vajaaksi, on aivan eri asia juosta 30km. kuin 29,7km ;)
Matkan varrelta ja "maalista" :) Kuva; Kirsi Paasovaara
 
Viikon 2 (44) yhteenveto:

Ma: Juoksu 1h.11min. (sis.  8km. reipasta PK-vauhtia)
Ti: Sauvakävely Pk-huoltava 1h 30min.
Ke: Sauvarinne 1h. (sis. 6x4:30-4:50 vk-/mk.+palautus n. 1:50) Hapotti!
To: lepoa
Pe: lepoa
La: Juoksuseikkailu 3h 53min. 30km. reipas PK- kevyt VK
Su: Uintitreeni 1h.20min. (sis. paljon käsille lättäreillä, jalat melko väsyneet)

Viikko ei siis mennyt ihan suunnitelmien mukaan, mutta hyvä viikko silti! Sunnuntaina energiat loppuivat uinnissa selkeästi n. tunnin kohdalla ja kyllähän sen tietää että teknisessä lajissa väsyneenä ei homma pysy kasassa toivotulla tavalla, joten pomppasin altaasta melko pian tämän jälkeen, väkisin on turha vääntää!

Lumilla lystin pidossa!


Pitihän sitä käydä hiihtämässä heti keskiviikkona iltatuimaan, kun Leville kurvattiin. Latu oli mukavan mittainen (4.1km. suuntaansa), mutta paikoin todella jäinen. Alkuun olikin hieman hakemista hiihtotuntumassa ja tekniikan kasassa pitämisessä sekä rentoudessa.
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Meidän Jonne (kohta 3v.) treenaa myös!
Treenien ajoituksessa sai hieman säätää, sillä aamupäivisin trafiikki ladulla oli melkoista! Sekaan mahtui niin maajoukkuehiihtäjiä (kansainvälisesti), kansallisen tason kilpailijoita, kuntoilijoita, harrastelijoita ja ikähaitari oli varmasti ”vauvasta” vaariin! Eniten hirvitti Venäläisten (varsinkin miespuolisten) latukäyttäytyminen, suihkittiin sieltä täältä ohi, toisten suksien päältä –huh! Voi vaan miettiä, mikä oli kenelläkin treenin todellinen tarkoitus… Saada tunnit kasaan ja tehot kasaan vai laadukas harjoitus? Sillä itse hiihtäessäni pk-treeniä, oli olo ladulla välillä kuin jyrän alla, ladun tukkeena. Pyrinkin ajoittamaan treenit iltapäivään milloin ladulla oli rauhallisinta ja pystyin keskittymään teknisesti hyvään hiihtoon sekä pitämään tehot kurissa omaa vauhtia sivakoiden.
Kannustaja ladun varrelta kainaloon :)
Viikon 3 (45) yhteenveto:

Ma: Lepo
Ti: Hieronta
Ke: Hiihto PK 56min.
To: yhdistelmänä PK hiihto 1,5h.+Juoksu 30min.
Pe: aamupäivällä yhdistelmä hiihto PK-VK 47min. sis. 30min. tasuria.+juoksu 28min. sis. 5x100m. rennon kovaa. Iltapäivällä palauttava sauvakävely/sauvajuoksu 1h9min.
La: yhdistelmänä PK hiihto 2h.+juoksu 30min.
Su: Lepo

Hiihtoa neljässä treenissä yht. 70,5km. Yleensä en kilometrejä juuri laske, mutta nyt kun sykemittarissa on sisäinen gps on ne helppo tsekata.

Hyvä lumileiri oli ja mahtavaa päästä hiihtämään! Hyvää vaihtelua triathlon treeniin ja peruskunnon rakentamista. Hiihto päätettiinkin usein juoksuun, jotta saan harjoitteluun lajinomaisuutta varsinkin kuin tuo juoksu on heikoin lenkki tri-lajeista.

Tällä viikolla palataankin altaaseen, pyörän päälle ja lihaskuntoa prässätään myös!
- Anu